Happamuudensäätöaine

Esimerkki kahdesta happamuuden säätämiseen käytetystä aineesta omenasosepurkin tuoteselosteessa. Varsinaisesti happamuudensäätöaineeksi on tuotteessa nimetty E330 (eli sitruunahappo), minkä lisäksi hapettumisenestoaineena käytetyllä E300:lla (eli askorbiinihapolla) on samoja vaikutuksia.

Happamuudensäätöaine on elintarviketeollisuudessa käytetty termi säilöntäaineesta, jonka vaikutus perustuu elintarvikkeen happamuuden lisäämiseen tai vähentämiseen[1]. Elintarvikkeen muuttaminen pH-arvoa 6–8 happamammaksi tai emäksisemmäksi hidastaa bakteerien lisääntymistä, koska ne kasvavat parhaiten happamuudeltaan neutraalissa ympäristössä. Homeet ja hiivat kasvavat puolestaan parhaiten happamissa oloissa.[2]

Happamuudensäätöaineena käytetään yleisimmin happamuutta lisäävää happoa tai happamuutta vähentävää hapon suolaa[3]. Happamuuden vähentämiseen voidaan käyttää myös emästä.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on listannut happamuuden säätöön käytettäviä aineita noin 90 kappaletta. Ne ilmoitetaan useimmiten niin sanotuilla E-koodeilla, jotka koostuvat E-kirjaimesta ja kolminumeroisista numeroyhdistelmistä. Paljon käytetty happamuudensäätöaine on esimerkiksi omenahappo, jota käytetään laajasti makeisissa.

Happamuudensäätöaineiden ja happojen E-koodeja

  • E 170 Kalsiumkarbonaatti (kalkki)
  • E 262 Natriumasetaatti (etikkahapon suola)
  • E 262 Natriumvetyasetaatti
  • E 263 Kalsiumasetaatti
  • E 270 Maitohappo (syntyy tavallisessa maitohappokäymisessä)
  • E 280 Propionihappo
  • E 281 Natriumpropionaatti
  • E 282 Kalsiumpropionaatti
  • E 283 Kaliumpropionaatti
  • E 296 Omenahappo (omenoissa)
  • E 297 Fumaarihappo
  • E 300 Askorbiinihappo (C-vitamiini)
  • E 301 Natriumaskorbaatti (askorbiinihapon suola)
  • E 302 Kalsiumaskorbaatti
  • E 315 Erytorbiinihappo
  • E 316 Natriummerytorbaatti
  • E 325 Natriumlaktaatti (maitohapon suola)
  • E 326 Kaliumlaktaatti
  • E 327 Kalsiumlaktaatti
  • E 330 Sitruunahappo (sitrushedelmissä)
  • E 331 Mononatriumsitraatti (sitruunahapon suola)
  • E 331 Dinatriumsitraatti
  • E 331 Trinatriumsitraatti
  • E 332 Monokaliumsitraatti
  • E 332 Trikaliumsitraatti
  • E 333 Monokalsiumsitraatti
  • E 333 Dikalsiumsitraatti
  • E 333 Trikalsiumsitraatti
  • E 334 L-Viinihappo
  • E 335 Mononatriumtartraatti (viinihapon suola)
  • E 335 Dinatriumtartraatti
  • E 336 Monokaliumtartraatti
  • E 336 Dikaliummtartraatti
  • E 337 Natriumkaliumtartraatti
  • E 338 Fosforihappo
  • E 339 Mononatriumfosfaatti (fosforihapon suola)
  • E 339 Dinatriumfosfaatti
  • E 339 Trinatriumfosfaatti
  • E 340 Monokaliumfosfaatti
  • E 340 Dikaliumfosfaatti
  • E 340 Trikaliumfosfaatti
  • E 341 Monokalsiumfosfaatti
  • E 341 Dikalsiumfosfaatti
  • E 341 Trikalsiumfosfaatti

Katso myös

Lähteet

  • Lisäaineopas Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Arkistoitu 4.7.2013. Viitattu 27.1.2013.

Viitteet

  1. Elintarvikelisäaineryhmät Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Arkistoitu 10.11.2012. Viitattu 27.1.2013.
  2. Yleistä mikrobeista Evira. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 18.4.2014.
  3. Natriumsitraatti (E331) - The Kitchen Lab www.kitchenlab.fi. Viitattu 12.7.2024.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.