Kangasvuori
Kangasvuori | |
---|---|
Kerrostalo Karsikkotiellä | |
Kaupunki | Jyväskylä |
Suuralue | Huhtasuo |
Kaupunginosa nro | 15 |
Väkiluku | 4 593 (2020) |
Osa-alueet | Läntinen Kangasvuori, Itäinen Kangasvuori, Seppälä, Rasinrinne, Pupuhuhta |
Postinumero(t) | 40320, 40340 |
Lähialueet | Huhtasuo, Seppälänkangas |
Infobox OK |
Kangasvuori on kaupunginosa, tilastoalue ja mäki Jyväskylässä. Kaupunginosa kattaa Läntisen ja Itäisen Kangasvuoren tilastollisten pienalueiden lisäksi myös Pupuhuhdan, Rasinrinteen ja Seppälän.[1] Alueiden yhteenlaskettu väkiluku oli 4 593 vuonna 2020.[2] Kangasvuori muodostaa Huhtasuon kaupunginosan kanssa Huhtasuon suuralueen.[1]
Varsinainen Kangasvuoren lähiö rakennettiin 1960- ja 1970-luvuilla, ja se koostuu Läntisessä Kangasvuoressa paljolti kerrostaloista, ja Itäisen Kangasvuoren pienalueella pääosin rivi- ja omakotitaloista.[3][4] Pupuhuhta on sen viereen rakennettu kerrostalolähiö, ja Seppälässä on liike- ja teollisuusrakennuksia, muun muassa kauppakeskus Seppä. Pientalovaltainen Rasinrinne edustaa myöhempää täydennysrakentamista.
Historiaa
Alueen taustaa
Nykyisen Kangasvuoren alue liitettiin Jyväskylään 1940-luvulla. Alue oli asumatonta, ja sitä oltiin käytetty karjalaitumena.[4] 1950-luvun lopulla avattiin Kangasvuoren psykiatrinen sairaala,[5] joka sijaitsi virallisessa nykykaupunginosajaossa alueen rajalla, Huhtasuon kaupunginosan puolella.[1]
Alueen rakentaminen (1960-luku–1970-luku)
Kangasvuori on Huhtasuon suuralueen vanhin asuinalue.[6][5] Kangasvuoren asemakaava valmistui vuonna 1963,[6] ja se rakennettiin pääosin vuosina 1965–1976. Rakennuskanta koostui pitkälti kerrostaloista, mutta alueelle rakennettiin myös rivi- ja omakotitaloalueita, jotka sijoitettiin pääosin Kangasvuorentien itäpuolelle. Viimeisenä valmistuivat Huhtasuonkadun loppupään pientalot.[4] Vuonna 1971 Kangasvuoressa oltiin otettu käyttöön korttelikoulu, joka järjesti opetusta 1. ja 2. luokille.[7]
Kangasvuoren asuinalueen vieressä sijaitsevalle mäelle rakennettiin Pupuhuhdan alue. Se kaavoitettiin 1970-luvun puolivälissä[5] ja valmistui vuosikymmenen loppuun mennessä.[8] Alueen rakennuskanta koostui lähinnä kerrostaloista.
Seppälän ja Seppälänkankaan alueiden suunniteltiin tarjoavan työpaikkoja Huhtasuon suuralueen asukkaille.[4] Suomen ensimmäinen Prisma avattiin Seppälän alueelle vuonna 1972.[9] Huhtasuolla sijaitseva Huhtakeskus rakennettiin kuitenkin sitä ympäröivien alueiden pääasialliseksi lähipalvelukeskittymäksi.[5]
Alueen täydennysrakentaminen (1980-luku–2010-luku)
Ensimmäinen täydennysrakentaminen tapahtui 1980-luvulla. Tällöin Kangasvuoren ja Pupuhuhdan asuinalueiden väliin rakennettiin omakotialue.[5]
Kangasvuoressa toimivan ala-asteen ohelle Pupuhuhtaan valmistui oma ala-asteensa vuonna 1982. Vuosikymmenen lopulla Kangasvuoren päiväkoti muutti lakkautetun Kangasvuoreen koulun tiloihin.[10]
1990-luvulla Huhtasuon suuralueella aloitettiin täydennysrakentaminen, joka keskittyi huomattavasti aiempaa enemmän rivi- ja pientalojen rakentamiseen. Tästä syntyi muun muassa Rasinrinteen asuinalue.[11] Liitokurrenkaareen ja Kolohaavantielle rakennettiin pääasiassa rivi- ja omakotitaloista koostuva alue 2010-luvulla.[3]
Vuonna 2002 Läntisessä Kangasvuoressa sijainnut ostoskeskus tuhoutui tulipalossa.[12][13] Tutkinnanjohtajan mukaan tulipalo sytytettiin tarkoituksellisesti.[12]
Kangasvuoren päiväkoti purettiin vuonna 2017.[14] Samalle tontille rakennettiin päiväkotikoulu, joka aloitti toimintansa elokuussa 2019.[15] Kangasvuoren päiväkotikoulu korvasi myös Pupuhuhdan päiväkotikoulun.[16]
Lokakuussa 2017 Seppälän alueelle avattiin kauppakeskus Seppä.[17] Kauppakeskuksessa toimii lähes 50 eri liikettä.[18]
Mäki
Kangasvuoren huipulla oli vuonna 2012 sortunut Kangasvuoren vesitorni. Paikalle rakennettiin 2014 uusi vesitorni. Lähellä Kangasvuorta kulkee Kangasvuoren rautatietunneli. Ulkoilualueella Kangasvuoren kupeessa sijaitsee kirkasvetinen Vuorilampi.
Kuvia
- Asuinkerrostaloja ja R-kioski Kangasvuoressa.
- Pupuhuhdan 1970-luvulla rakennettuja taloja.
- Omakotitalokorttelia Itäisen Kangasvuoren pienalueella.
- Prisma Seppälän alueella.
- Palanderinkadun 2010-luvulla rakennettuja kerrostaloja.
- 2010-luvulla rakennettu talo Liitokurrenkaaressa.
Tunnettuja asukkaita
- Matti Nykänen, mäkihyppääjä[19]
- Ari-Pekka Siekkinen, jääkiekkoilija ja jääkiekkovalmentaja[20]
- Raimo Summanen, jääkiekkoilija ja jääkiekkovalmentaja[21]
Katso myös
- Huhtasuo (suuralue)
- Pupuhuhta
- Rasinrinne
- Seppälä (Jyväskylä)
Aiheesta muualla
- Jyväskylän omakotialueita - Jyväskylän kaupunki (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kangasvuori Wikimedia Commonsissa
Lähteet
- ↑ a b c Jyväskylän karttapalvelu kartta.jkl.fi. Arkistoitu 4.9.2017. Viitattu 3.9.2017. (englanniksi)
- ↑ Jyväskylän väestö pienalueittain. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 1.1.2022.
- ↑ a b Jyväskylän karttapalvelu: Rakennustiedot. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d Jyväskylän omakotialueita www3.jkl.fi. Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 13.3.2014. Viitattu 18.7.2023.
- ↑ a b c d e Kokko, Marja: Jyväskylän kaupungin historia 1965-2008. Osittain korj. 2. p. Jyväskylän kaupunki, 2012. Verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive).
- ↑ a b Jyväskylän Huhtasuon Huhtakeskusostoskeskuksen rakennusinventointi 2009 - Loppuraportti (Arkistoitu – Internet Archive) Keski-Suomen museo, Jyväskylän kaupunki, 2009.
- ↑ Keski-Suomen museo (2009): Huhtasuon koulu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tammivaara, Mari (1997): Pupuhuhdan lähiö 9 - 11-vuotiaiden lasten silmin : kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-1997697618
- ↑ Vesa, Mikko: Suomen historian ensimmäinen Prisma lopettaa: ”Hyllyt tullaan myymään kokonaan tyhjiksi” Ilta-Sanomat. 18.4.2016. Viitattu 20.1.2018.
- ↑ Aikamatka Huhtasuon historiaan. Huhtasuolainen 4/2022, s. 4–5. Verkkolehti (Arkistoitu – Internet Archive).
- ↑ Huhtasuon historiaa (2000-luku): Kuntaliitos geocaching.com. Viitattu 1.1.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Liikekeskus tuhoutui tulipalossa Jyväskylässä Kaleva.fi. 8.8.2002. Viitattu 20.1.2018.
- ↑ Ostoskeskus tuhoutui täysin tulipalossa Jyväskylässä mtvuutiset.fi. 08.08.2002. Arkistoitu 20.1.2018. Viitattu 20.1.2018.
- ↑ Kangasvuoren päiväkoti-koulun rakennuttaminen ja valvonta www.competitionline.com. Viitattu 29.12.2017.
- ↑ Minna Hakkarainen: Yhteiset tilat tukevat lapsia kasvun ja opin polulla Kangasvuoressa. Jyväskylä, 14. elokuuta 2019.
- ↑ Lumela, Meri: Lapsille turvalliset ja terveelliset koulutilat Kangasvuoreen www.merilumela.fi. Viitattu 29.12.2017.
- ↑ Doagu, Shahin & Maukonen, Riikka: Kauppakeskus Seppä avattiin: jopa satojen metrien jonot, parkkipaikka täyttyi ennen ovien avautumista – katso video Keskisuomalainen. 26.10.2017. Viitattu 20.1.2018.
- ↑ Rahkonen, Jorma: Tässä ne ovat – kauppakeskus Seppään tulee lähes 50 liikettä ja ravintolaa Keskisuomalainen. 24.10.2017. Viitattu 20.1.2018.
- ↑ Lotila, Sami: Näkökulma: Jyväskylän levottomissa lähiöissä kasvoi nuorisorikollisia - mutta sieltä ponnisti myös Matti Nykänen www.iltalehti.fi. 9.2.2019. Viitattu 20.4.2019.
- ↑ Lindroos, Jussi: Siekkisen numero jäädytetään tänään - "Juniorina siskot vetivät varusteet pulkalla bussipysäkille" Yle Uutiset. 22.11.2013. Viitattu 20.4.2019.
- ↑ Lotila, Sami: Kova Kuin. Suur-Jyväskylän Lehti. 14.10.2015.
01 Kantakaupunki | 1. Keskusta (Kirkkopuisto) · 2. Harju · 3. Puistola (Aren aukio; Tourujoki) · 4. Lutakko · 5. Mattilanpelto · 6. Mäki-Matti (Hippos; Rautpohja) · 9. Kukkumäki · 11. Nisula (Viitaniemi) · 12. Taulumäki · 14. Tourula (Kangas) · 29. Mannila |
---|---|
02 Kypärämäki-Kortepohja | 7. Kypärämäki (Köhniö) · 8. Savela · 17. Kortepohja (Haukkala; Kortesuo; Laajavuori; Ylioppilaskylä) |
03 Lohikoski-Seppälänkangas | 13. Lohikoski (Holsti; Kyyhkysenmäki; Lahjaharju; Paloniemi) · 19. Seppälänkangas (Heinälampi) · 48. Tyyppälä · 64. Ankeriasjärvi |
04 Huhtasuo | 15. Kangasvuori (Pupuhuhta; Rasinrinne; Seppälä) · 20. Huhtasuo (Huhtakeskus; Kangaslampi; Sulku) |
05 Kuokkala | 22. Ristonmaa · 23. Kuokkala (Ainolanranta; Kekkola; Pohjanlampi; Tikka) · 24. Kuokkalanpelto · 25. Ristikivi · 26. Nenäinniemi · 27. Hämeenlahti (Samulinniemi) |
06 Keltinmäki-Myllyjärvi | 18. Keltinmäki (Keltinkeskus; Mustalampi; Myllyjärvi; Mäyrämäki; Ylä-Myllyjärvi) · 35. Taka-Keljo · 36. Hanhiperä · 37. Valkeamäki |
07 Keljo | 10. Keljo (Keljonkeskus; Tarhamäki; Valkola) · 21. Keljonkangas (Sarvivuori) · 28. Sääksvuori · 30. Etelä-Keljo |
08 Halssila | 16. Halssila (Aittorinne; Kivistö; Tuohimutka) |
09 Säynätsalo | 31. Säynätsalo · 32. Lehtisaari · 33. Muuratsalo (Haikka) · 34. Kinkovuori |
10 Tikkakoski-Nyrölä | 58. Nyrölä · 60. Kuikka · 61. Tikka-Mannila · 62. Tikkakoski · 63. Kuukanpää |
11 Palokka-Puuppola | 41. Palokka · 42. Mannisenmäki · 43. Rippalanmäki · 44. Haukkamäki · 45. Kirri · 46. Heikkilä · 47. Pappilanvuori · 49. Hiekkapohja · 50. Matinmäki · 51. Jylhänperä · 52. Puuppola · 53. Saarenmaa · 57. Vertaala |
12 Vaajakoski-Jyskä | 65. Sulunperä · 66. Jyskä · 67. Väinölä · 68. Haapaniemi · 69. Vaajakoski (Wessmanninmäki) · 70. Kaunisharju · 71. Tölskä · 72. Kanavuori · 73. Hupeli (Kairahta) · 74. Laajaranta (Vuoritsalo) · 75. Oravasaari · 76. Pohjola · 77. Pitkäjärvi · 78. Leppälahti · 79. Mehtovuori |
13 Kuohu-Vesanka | 38. Ruoke · 54. Vesanka (Perälä) · 55. Kuohu · 56. Varsalanperä |
14 Korpilahti | 80. Kirkonmäki · 81. Ikolanmäki · 82. Iloniemi · 83. Kemppaisenmäki · 84. Kotamäki · 85. Tähtiniemi · 86. Korpiaho-Heinosniemi · 87. Tikkala (Moksi; Sarvenperä; Tikkala) · 88. Hirvimäki-Puolakka (Saakoski) · 89. Vespuoli (Oittila; Putkilahti) |