Kevätlinnunherne
Kevätlinnunherne | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Elinvoimainen [1] | |
| |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Fabales |
Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
Suku: | Nätkelmät Lathyrus |
Laji: | vernus |
Kaksiosainen nimi | |
Lathyrus vernus | |
Katso myös | |
Kevätlinnunherne Wikispeciesissä | |
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK |
Kevätlinnunherne (Lathyrus vernus) on pääosin Euroopassa kasvava lehtojen kevätkasvi. Suomessa laji on paikoitellen yleinen.
Ulkonäkö ja koko
Kevätlinnunherne kasvaa tavallisesti 20–40 senttimetriä korkeaksi. Varsi on pysty, siipipalteeton ja lähes kalju. Kasvin lehdet ovat 2–4-parisia ja kärhettömiä. Lehdykät ovat kooltaan 3–6 x 1–3 cm, puikeita ja suippoja. Korvakkeet ovat isoja ja leveitä. Kukinto on 3–10-kukkainen terttu. Kukat ovat nuorina punaiset, mutta vanhemmiten niistä tulee sinisiä. Jos kasvissa on eri aikoihin auenneita kukkia, kukinnosta tulee monivärinen. Teriö on kooltaan 13–20 cm. Kevätlinnunherne kukkii Suomessa touko-kesäkuussa. Hedelmänä on 4–6 cm pitkä kalju ja musta palko.[2]
Kevätlinnunherne on myrkyllinen kasvilaji.[2]
Levinneisyys
Kevätlinnunherneen päälevinneisyysalue ulottuu Ranskasta Venäjälle aina Länsi-Siperiaan, pohjoisessa Norjan, Ruotsin ja Suomen keskiosiin ja etelässä Italiaan ja Pohjois-Kreikkaan.[3] Suomessa kevätlinnunhernettä tavataan yleisesti Etelä-, Kaakkois- ja Keski-Suomessa Raahen korkeudelle saakka. Runsaimmillaan laji on Etelä-Suomessa.[4]
Elinympäristö
Kevätlinnunhernettä tavataan lehdoissa ja tuoreissa metsissä. Suomessa sitä kasvaa myös harjumaiden käenkaali-mustikkatyypin kankailla.[2][5]
Käyttö
Toisinaan kevätlinnunhernettä viljellään koristekasvina. Laji on sukua Suomessa yleisesti koristekasvina viljellylle tuoksunätkelmälle eli tuoksuherneelle (L. odoratus).[3] Aikaisemmin kevätlinnunhernettä kerättiin runsaasti toreille myytäväksi muun muassa Helsingissä.[6]
Lähteet
- Kuopion katoava kasvimaailma. Toim. Renvall, Pertti, Fagerstén, Reino, Knuutinen, Jorma & Vainio, Outi. Kuopion luonnontieteellisen museon julkaisuja 6. Kuopion luonnontieteellinen museo, Lievestuore 2002.
- Helsingin kasvit – Kukkivilta kiviltä metsän syliin. Toim. Kurtto, Arto & Helynranta, Leena. Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Yliopistopaino, Helsinki 1998.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
- ↑ Rowe, J., Shehadeh, A. & Maxted, N.: Lathyrus vernus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 24.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Retkeilykasvio 1998, s. 279.
- ↑ a b Den virtuella floran: Vårärt (Lathyrus vernus) Den virtuella floran. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 24.2.2011. (ruotsiksi)
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Kevätlinnunherneen levinneisyys Suomessa. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 24.2.2011.
- ↑ Kuopion katoava kasvimaailma 2002, s. 127.
- ↑ Helsingin kasvit 1998, s. 284.
Aiheesta muualla
- Kasviatlas 2020: Kevätlinnunherneen (Lathyrus vernus) levinneisyys Suomessa
- Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Kevätlinnunherne (Lathyrus vernus)
- Luontoportti: Kevätlinnunherne (Lathyrus vernus)
|