Schindlerin lista

Schindlerin lista
Schindler’s List
Elokuvan juliste
Ohjaaja	Steven Spielberg
Käsikirjoittaja	Steven Zaillian
Tuottaja	Steven Spielberg Gerald R. Molen Branko Lustig
Säveltäjä	John T. Williams
Kuvaaja	Janusz Kaminski
Leikkaaja	Michael Kahn
Tuotantosuunnittelija	Ewa Braun
Pukusuunnittelija	Anna Biedrzycka-Sheppard
Pääosat	Liam Neeson Ben Kingsley Ralph Fiennes
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö	Universal Pictures Amblin Entertainment
Levittäjä	Universal Studios Netflix Fandango at Home (käännä suomeksi)
Ensi-ilta	15. joulukuuta 1993 4. maaliskuuta 1994
Kesto	197 minuuttia
Alkuperäiskieli	englanti, heprea, saksa, puola
Budjetti	23 000 000 dollaria
Tuotto	321 200 000 dollaria
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OKNimi-testi OK

Schindlerin lista (engl. Schindler’s List) on Steven Spielbergin ohjaama yhdysvaltalainen draamaelokuva, joka sai ensi-iltansa vuonna 1993. Elokuva perustuu Thomas Keneallyn romaaniin Schindlerin lista (Schindler’s Ark, myöhemmin Schindler’s List). Elokuvan pääosia näyttelevät Liam Neeson, Ben Kingsley ja Ralph Fiennes.^[1]

Schindlerin lista seuraa juutalaisten jatkuvasti heikentyvää asemaa Puolassa holokaustin aikana, kodeistaan karkotuksesta aina Auschwitzin teloituksiin asti. Se noudattaa tarkasti tapahtumien todellista kulkua. Elokuva kertoo saksalaisesta yrittäjästä Oskar Schindleristä, joka pelasti yli tuhannen puolanjuutalaisen hengen holokaustissa toisen maailmansodan aikana. Elokuvan nimi viittaa listaan, jossa oli niiden juutalaisten nimet, jotka Schindler otti töihin tehtaaseensa.^[2]

Elokuva on lähes kokonaan mustavalkoinen. Vain esi- ja loppunäytös, pikkutytön punainen takki ja kynttilänliekki ovat värillisiä.

Leopold Page, oikealta nimeltään Leopold "Poldek" Pfefferberg, oli Yhdysvaltoihin muuttanut puolanjuutalainen ja yksi Oskar Schindlerin avulla holokaustista pelastuneesta 1 098:sta juutalaisesta. Schindler oli katolinen saksalainen ja natsipuolueen jäsen, joka toimi sota-aikana tehtaanomistajana vaarantaen oman asemansa juutalaisten auttamiseksi. Pfefferberg pyrki elämäntyönään levittämään Schindlerin mainetta ja vuonna 1963 hän kertoi tämän tarinasta elokuvatuottaja Marvin Goschille. MGM osti elokuvaoikeudet 50 000 dollarin hintaan. Elokuvan ohjaajaksi kaavailtiin tuolloin Delbert Mannia ja käsikirjoittajaksi Howard Kochia. MGM ei lopulta päätynyt kuitenkaan eri syistä tuottamaan elokuvaa.^[3]

Kirjailija Thomas Keneally vieraili Pfefferbergin omistamassa kaupassa lokakuussa 1980 ja Pfefferberg kertoi tälle Schindlerin tarinasta. Keneally kiinnostui aiheesta ja teki taustatutkimusta seuraavat pari vuotta esimerkiksi haastatellen niinsanottuja "Schindlerin juutalaisia". Lopputulos oli romaani Schindlerin lista (engl. Schindler’s Ark, 1982). Teoksesta tuli Booker-palkinnon voittanut bestseller. Music Corporation of American tuolloinen johtaja Sidney Sheinberg lähetti sen kirja-arvostelun ohjaaja Steven Spielbergille, jonka kiinnostuksen jälkeen elokuvaoikeudet osti Universal Pictures 500 000 dollarin hintaan. Spielberg tapasi Pfefferbergin vuonna 1983 ja lupasi tälle tehdä elokuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana, kunhan hän olisi omasta mielestään valmis holokaustielokuvan tekemiselle. Spielberg ei ollut täysin varma kykenevänsä aiheen vaatimaan vakavuuteen ja hän yritti turhaan saada esimerkiksi Roman Polanskin tekemään elokuvan. Spielberg oli myös oli palkannut Keneallyn tekemään elokuvan käsikirjoituksen, mutta ei ollut tyytyväinen lopputulokseen, jota hän piti liian pitkänä. Vuonna 1984 hän palkkasi Kurt Luedtke tekemään uuden käsikirjoituksen, mutta Luedtke luopui projektista neljä vuotta myöhemmin pitäen tarinaa liian epäuskottavana.^[3]

Spielberg lupui joksikin aikaa elokuvaideasta antaen ohjaustyön Martin Scorseselle, joka teetätti käsikirjoituksen Steven Zaillianilla. Lopulta Scorsesekaan ei halunnut tehdä elokuvaa ja hän antoi projektin takaisin Spielbergille. Spielberg pyysi muutoksia Zaillianilta, joka teki käsikirjoituksesta esimerkiksi alkuperäistä pidemmän. Elokuvan pääroolia Schindlerinä tarjottiin muun muassa Kevin Costnerille, Mel Gibsonille and Warren Beattylle. Spielberg olisi itse halunnut rooliin sveitsiläisen Bruno Ganzin ja kun tämä ei toiminut hän tarjosi roolia myös Harrison Fordille. Kun nämä näyttelijät eivät ottaneet roolia, Spielberg päätyi joulukuussa 1992 palkkaamaan päärooliin tuolloin melko tuntemattoman Liam Neesonin. SS-upseeri Amon Göthin rooliin palkattiin Ralph Fiennes, jonka sanottiin näyttäneen Göthiltä. Schindlerin pelastaman Mila Pfefferbergin sanotaan nähneen Fiennesin rooliasussaan ja alkaneen täristä hallitsemattomasti yhdennäköisyyden takia. Itzhak Sternin rooliin valittiin Ben Kingsley. Sternin rooli oli yhdistelmä kolmesta eri oikeasta henkilöstä.^[3]

Elokuvan kuvaukset kestivät 72 päivää 1. maaliskuuta – 1. kesäkuuta 1992. Kuvauksia tehtiin lähellä tarinan oikeita tapahtumapaikkoja Krakovassa Puolasa. Elokuva päätettiin juuri ennen kuvausten alkua tehdä mustavalkoisena kuvaaja Janusz Kamińskin ehdotuksesta. Ideaa innoitti juutalaisia yhteisöjä 1920- ja 1930-luvuilla valokuvanneen Roman Wiśniakin työt. Alkuperäisenä ideana oli tehdä elokuva kokonaan saksaksi ja puolaksi, mutta Spielberg päätyi lopulta tekemään sen englanniksi. Tekstitysten katsottiin häiritsevän juonen seuraamista. Lähes puolet elokuvasta kuvattiin käsin pidetyillä kameroilla cinéma véritéen kaltaisen tunnelman saavuttamiseksi. Alkuperäisen Płaszówin keskitysleirin alueesta oli tehty suojeltu, joten sitä esittäviä lavasteita rakennettiin Libanin louhokselle Krakovan ulkopuolella. Schindlerin posliinitehtaan ulkokohtaukset kuvattiin historiallisella paikallaan nykyisin museona toimivassa rakennuksessa Krakovan Zabłocien kaupunginosassa. Sisäkohtauksia kuvattiin saman tapaisella kohteella Olkuszissa Krakovan koillispuolella. Juutalaisten maailmankongressi vastusti kuvauksia Auschwitzin tuhoamisleirillä. Sen sijaan Auschwitzin kohtauksia tehtiin oikean leirin edustalle rakennetuilla lavasteilla. Kuvausten jo alettua Spielberg sai idean loppukohtauksesta, jossa holokaustista selviytyneet oikeat Schindlerin juutalaiset käyvät Schindlerin haudalla Jerusalemissa. Kohtauksen 128 selviytyjää jouduttiin etsimään lyhyellä aikataululla.^[3]

Elokuvan neljä ensinäytöstä tehtiin Yhdysvaltojen Washingtonissa 30. marraskuuta, New Yorkissa 1. joulukuuta, Los Angelesissa 9. joulukuuta ja Kanadan Torontossa 15. joulukuuta 1993. Tämän jälkeen elokuva siirtyi asteittain laajempaan levitykseen ollen Pohjois-Amerikan teattereissa kahdeksan kuukauden ajan. Spielberg pelkäsi hyvin vakavaan aiheeseen perustuvan elokuvan menestyvän huonosti, mutta se osoittautui lopulta menestykseksi. 28. heinäkuuta 1994 se oli saanut Yhdysvalloissa lipputuloina 96 miljoonaa dollaria. Ulkomailla lipputulot olivat 225 miljoonaa dollaria. Elokuvan budjetti oli ollut vain 23 miljoonaa dollaria.^[3]

Schindlerin listaa pidetään yleisesti Spielbergin siihenastisen uran parhaimpana elokuvana, josta hän myös sai parhaan ohjauksen Oscar-palkinnon.^[4][5] Teos poikkeaa kaikista hänen aikaisemmista töistään. Kun Spielberg ilmoitti tekevänsä Schindlerin listan, monet epäilivät hänen kykyään käsitellä niin vakavaa ja arkaluontoista aihetta. Elokuva oli kuitenkin arvostelumenestys. Claude Lanzmann, joka ohjasi holokaustista kertovan Shoah -dokumentin 1985, oli kuitenkin toista mieltä. Hänen mielestään elokuva oli ”hyväntuulista viihdettä 1900-luvun pahimmasta rikoksesta”.^[5]

Yhdysvalloissa Schindlerin lista on erityisen arvostettu, ja siellä sitä pidetään Spielbergin mestariteoksena ja yhtenä parhaimmista yhdysvaltalaisista holokaustielokuvista. Allmovien kriitikko piti sitä jopa elokuvahistorian merkkipaaluna. Yhdysvalloissa elokuvaa käytetään usein opetusvälineenä.^[4]

• 7 BAFTAa
• Golden Globe -palkintoja

• Paras elokuva
• Paras ohjaus: Steven Spielberg
• Paras sovitettu käsikirjoitus: Steven Zaillian
• Paras leikkaus
• Paras musiikki
• Paras kuvaus
• Paras lavastus

Ehdokkuudet:

• Paras miespääosa: Liam Neeson
• Paras miessivuosa: Ralph Fiennes
• Parhaat äänet
• Paras puvustus
• Paras maskeeraus

• Płaszówin keskitysleiri – keskitysleiri, johon elokuva sijoittuu ja jota SS-upseeri Amon Göth johti.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Schindlerin lista Wikimedia Commonsissa

• Elokuvan kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive)